Indo-Iranian loanwords in Finnic — a critical overview [Индоиранские заимствования в прибалтийско-финских языках: критический обзор]
DOI:10.30842/alp2306573716319
Holopainen S. Indo-Iranian loanwords in
Finnic — a critical overview. Acta Linguistica
Petropolitana. 2020. XVI(3): 613–668.
В статье рассматриваются предполагаемые индоиранские заимствования в прибалтийско-финских языках, не имеющие соответствий в других ветвях уральской языковой семьи. Основная точка зрения, которой придерживаются почти все исследователи уральской этимологии, состоит в том, что контакты начались уже на праязыковом уровне и что слова, широко представленные в уральских языках, были заимствованы из праиндоиранских языков. Более того, есть даже точка зрения, относящая контакт к «доиндоиранской» эпохе, когда сохранялась еще праиндоевропейская система вокализма, а в системе согласных уже произошли некоторые изменения, характерные для индоиранских языков. В статье обсуждаются все этимологии, предложенные в более ранних исследованиях, и оценивается их достоверность (убедительные / неубедительные / неясные). По нашему мнению, количество индоиранских заимствований, ограниченных прибалтийско-финскими языками, на самом деле очень мало. Почти в половине случаев, рассмотренных в статье, слова либо не являются индоиранскими по происхождению, либо имеют соответствия в других уральских языках. Если включить в эти подсчеты и случаи неясных этимологий, число слов, которые нельзя считать заимствованиями из индоиранских в прибалтийско-финские, будет еще больше. Прибалтийско-финские слова, имеющие надежные индоиранские этимологии, без сомнения, отражают несколько диахронических пластов, и при этом они имеют соответствия в других уральских ветвях. Это означает, что праприбалтийскофинский язык не мог заимствовать эти слова сепаратно, как отдельный язык. Некоторые явно поздние иранские заимствования, такие как varsa или vasa, имеют регулярные соответствия в мордовском языке [Koivulehto 1999a: 218–219]. Есть и некоторое количество более архаичных иранских слов, дистрибуция которых ограничивается прибалтийко-финскими. Надо отметить, что многие из таких заимствований явно демонстрируют черты, характерные для иранских языков, а те, которые не являются очевидно иранскими, не имеют таких особенностей, которые заставляли бы нас датировать их более ранней доиндоиранской эпохой; наконец, этимология некоторых из таких предполагаемых архаичных заимствований либо проблематична (как в случае verso), либо должна быть отклонена (как в случае herätä).
Есть несколько случаев очевидно верных этимологий, демонстрирующих нерегулярные фонетические соответствия. (*waćara, *akštara, *šukta); их фонетический облик не получается объяснять как результат действия каких-то еще не сформулированных звуковых законов. Можно думать, что в данном случае мы имеем дело либо с параллельным заимствованием индоиранских слов в отдельные языки, либо с распространением индоиранских слов в рамках диалектного континуума, который состоял по крайней мере из прибалтийско-финских, саамских и мордовских языков. Но, как минимум *waćara и *šukta, без сомнения, отражают разные временные слои индоиранских заимствований (*waćara с *ć из праиндоиранского *j́, но *šukta с *š из праиранского *ts). Это делает маловероятным предположение об их одновременном распространении в отдельных западных ветвях уральских языков.
Ключевые слова
Литература
A. Ahlqvist. Venäläisiä sanoja suomen
kielessä. Suomi. Tidskrift i fosterländska ämnen.
1857. P. 89–99.
A. Aikio. On Finnic long vowels,
Samoyed vowel sequences, and Proto-Uralic *x. T.
Hyytiäinen, L. Jalava, J. Saarikivi, E. Sandman (eds.). Per
Urales ad Orientem. Iter polyphonicum multilingue. Festskrift
tillägnad Juha Janhunen på hans sextioårsdag den 12 februari
2012 (Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia. Vol. 264).
Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 2012. P. 227–250.
A. Aikio. An essay on Saami
linguistic prehistory. R. Grünthal, P. Kallio (eds.). A
Linguistic map of Prehistoric Northern Europe
(Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia. Vol. 266). Helsinki:
Suomalais-Ugrilainen Seura, 2012. P. 63–117.
A. Aikio. Studies in Uralic etymology
III: Mari etymologies. Linguistica Uralica. 2014. Vol. L.
No. 2. P. 81–93.
—A. Aikio. Studies in Uralic
Etymology IV: Ob-Ugric etymologies. Linguistica Uralica.
2015. Vol. LI. No. 1. P. 1–20.
A. Aikio. The Finnic ‘secondary
e-stems’ and Proto-Uralic vocalism. Suomalais-Ugrilaisen Seuran
Aikakauskirja. Journal de la Société Finno-Ougrienne. 2015.
No. 95. P. 25–66.
A. Aikio, P. Kallio. Zu Hartmut
Katz: Studien zu den älteren indoiranischen Lehnwörtern in den
uralischen Sprachen. Aus dem Nachlass herausgegeben von Paul
Widmer, Anna Widmer und Gerson Klumpp. Die Sprache:
Zeitschrift fur Sprachwissenschaft. 2005. Bd. 45. S.
212–222.
G. Bárczi. Magyar szófejtő
szótár. Budapest: Királyi Magyar Egyetemi Nyomda, 1941.
R. Beekes. Etymological
dictionary of Greek (Leiden Etymological Dictionary Series.
Vol. 10). Leiden; Boston: Brill, 2010.
E. Benveniste. Noms d’animaux en
indo-européen. Bulletin de la Société de linguistique de
Paris. 1949. No. 45. P. 74–103.
G. Bereczki. Geschichte der
wolgafinnischen Sprachen. D. Sinor (ed.). The Uralic languages.
Description, History and Foreign Influences. Leiden; New York;
København; Köln: Brill, 1988. P. 314–350.
V. Blážek. New
Fenno-Ugric-Indo-Iranian lexical parallels. Вяч. Вс. Иванов, Т. М.
Судник, Е. А. Хелимский (ред.). Uralo-Indogermanica II.
Балто-славянские языки и проблема урало-индоевропейских связей.
Материалы 3-й балто-славянской конференции, 18–22 июня 1990 г. М.:
Институт славяноведения и балканистики АН СССР, 1990. С. 40—45 (V.
Blážek. New Fenno-Ugric-Indo-Iranian lexical parallels. Vyach. Vs.
Ivanov, T. M. Sudnik, E. A. Khelimskiy (eds.). Uralo-Indogermanica
II. Balto-slavyanskiye yazyki i problema uralo-indoyevropeyskikh
svyazey [Balto-Slavic languages and the problem of
Ural-Indo-European relations]. Proceedings of the 3rd Balto-Slavic
conference, June 18—22, 1990. Moscow: Institute of Slavic and
Balkan Studies of the USSR Academy of Sciences, 1990. P.
40—45).
J. Cheung. Etymological
dictionary of the Iranian verb (Leiden Etymological Dictionary
Series. Vol. 2). Leiden: Brill, 2009.
M. de Vaan. The Indo-Iranian animal
suffix *āćá-. Indo-Iranian Journal.
2000. Vol. 43. P. 279–293.
R. Derksen. Etymological
dictionary of the Slavic inherited lexicon (Leiden
Etymological Dictionary Series. Vol. 4). Leiden; Boston: Brill,
2009.
Rick Derksen. Etymological
dictionary of the Baltic inherited lexicon. Leiden
Etymological Dictionary Series. Vol. 13. Leiden / Boston: Brill,
2015.
L. Diefenbach. Vergleichendes
Wörterbuch der Gothischen Sprache. Bd. II. Frankfurt am Main:
Verlag von Joseph Baer, 1851.
M. Mayrhofer. Etymologisches
Wörterbuch des Altindoarischen. Heidelberg: Winter,
1986–2001.
1965 — E. Fraenkel. Litauisches
etymologisches Wörterbuch. Heidelberg: Winter,
1962–1965.
R. Garnier, L. Sagart, B. Sagot. Milk
and the Indo-Europeans. M. Robbeets, A. Savelyev (eds.).
Language Dispersal Beyond Farming. Amsterdam: Benjamins,
2017. P. 291–311.
R. Grünthal. Baltic loanwords in
Mordvin. R. Grünthal, P. Kallio (eds.). A Linguistic map of
Prehistoric Northern Europe (Suomalais-Ugrilaisen Seuran
Toimituksia. Vol. 266). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 2012.
P. 297–343.
S.-L. Hahmo. Omaa vai lainattua:
itämerensuomen germaanisiin lainasanoihin liittyviä
kirjoitelmia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura,
1988.
K. Häkkinen. Wäre es schon an der
Zeit, den Stammbaum zu fallen? Ural-Altaische Jahrbucher,
Neue Folge. 1984. Bd. 4. S. 1–24.
K. Häkkinen. Nykysuomen
etymologinen sanakirja. Juva: WSOY, 2004.
J. Häkkinen. Kantauralin ajoitus ja
paikannus: perustelut puntarissa. Journal de la Société
Finno-Ougrienne. 2009. No. 92. S. 9–56.
Eugene Helimski. The southern
neighbours of Finno-Ugrians: Iranians or an extinct branch of
Aryans (“Andronovo Aryans”)? S.-L. Hahmo, T. Hofstra, L. Honti, P.
van Linde, O. Nikkilä (hrsg.). Finnisch-ugrische Sprachen in
Kontakt. Vorträge des Symposiums aus Anlaß des 30- jährigen
Bestehens der Finnougristik an der Rijksuniversitejt Groningen
21.-23. November 1996. Maastrich: Shaker, 1997. P.
117–125.
S. Höfler. Hittite ḫišša-
c. ‘thill, shaft (of a cart)’ and the feminine gender in
Proto-Indo-European. Conference Handout: The Split ‒ Reconstructing
Early Indo-European Language and Culture. University of Copenhagen,
September 13‒15, 2017. Available at:
https://www.academia.edu/34569864/Hittite_h̬išša‑_c._thill_shaft_of_a_cart_and_the_feminine_gender_in_Proto-Indo-European
(accessed in July 2018).
T. Hofstra. Ostseefinnisch und
Germanisch. Frühe Lehnbeziehungen im nördlichen Ostseeraum
im Lichte der Forschung seit 1961. Doctoral thesis. Groningen:
Rijksuniversiteit te Groningen, 1985.
S. Holopainen, S. Junttila, J.
Kuokkala. Indoeurópai jövevényszavak és a második szótagi labiális
magánhangzók fejlődése az uráli nyelvekben. T. Forgács, M. Németh,
B. Sinkovics (szerk.). A nyelvtörténeti kutatások
újabb eredményei IX. Szeged: Szegedi Tudományegyetem, 2017.
109–136. o.
S. Holopainen. Indo-Iranian loans in
Saami. S. Holopainen, J. Saarikivi (toim.). Perì
orthótētos etýmōn. Uusiutuva
uralilainen etymologia (Uralica Helsingiensia. Vol. 11).
Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 2018. P. 135–179.
L. Honti. A magyar és a nyugati
ótörök szókészleti kapcsolatairól. Budapest: Tinta Könvkiadó,
2017.
A. Hyllested. Word Exchange at the
Gates of Europe: Five Millennia of Language Contact. PhD
dissertation. Copenhagen: Det Humanistiske Fakultet, Københavns
Universitet, 2014.
J. Pokorny Indogermanisches
Etymologisches Wörterbuch. Bern: Francke, 1959–1969.
T. Itkonen. Erään vokaalivyyhden
selvittelyä. Virittäjä. 1987. Vol. 91. No. 2. S.
164–208.
T. Itkonen. Reflections on pre-Uralic
and the “Saami-Finnic protolanguage”. Finnisch-Ugrische
Forschungen. 1997. Bd. 54. P. 229–266.
H. Jacobsohn. Arier und
Ugrofinnen. Göttingen: Vandenhoeck and Ruprecht, 1922.
H. Jacobsohn. Zu den ältesten
arischen Lehnwörtern in den finnisch-ugrischen Sprachen.
Liber semisaecularis Societatis Fenno-Ugricae.
(Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia. Vol. 67). Helsinki:
Suomalais-Ugrilainen Seura, 1933.
A. J. Joki. Uralier und
Indogermaner (Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia. Vol.
151). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 1973.
A. J. Joki. Paleolingvistiikkamme
ongelmia. P. Virtaranta, T. Itkonen, P. Pulkkinen (toim.).
Verba docent. Juhlakirja Lauri Hakulisen
60-vuotispäiväksi. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura,
1959. S. 48–67
S. Junttila. Huomioita itämerensuomen
herV-sanoista. Unpublished manuscript.
S. Junttila. The prehistoric context
of the oldest contacts between Baltic and Finnic languages. R.
Grünthal, P. Kallio (eds.). A Linguistic map of Prehistoric
Northern Europe (Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia. Vol.
266). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 2012.
S. Junttila. Tiedon
kumuloituminen ja trendit lainasanatutkimuksessa. Kantasuomen
balttilaislainojen tutkimushistoria. Doctoral dissertation.
Helsinki: Helsingin yliopisto, 2015. P. 261–296.
S. Junttila. Die baltisch-slawische
Frage im Lichte der alten baltischen Lehnwörter des
ostseefinnischen. Baltistica. 2016. Vol. LI. No. 2. S.
217–238.
J. Kalima. Fi. sammas
‘grenzstein’. Finnisch-Ugrische Forschungen. 1933. Bd. 21.
S. 128–137.
Jalo Kalima. Itämerensuomalaisten
kielten balttilaiset lainasanat. Helsinki: Suomalaisen
Kirjallisuuden Seura, 1936.
The Proto-Balto-Slavic loanword
stratum in the Uralic languages. Unpublished manuscript.
P. Kallio. Stratigraphy of
Indo-European loanwords in Saami. T. Äikäs (ed.). Mattut —
maddagat: The Roots of Saami Ethnicities, Societies and
Spaces / Places. Oulu: Giellagas Institute at the
University of Oulu, 2009. P. 30–45.
P. Kallio. Suomen kantakielten
absoluuttista kronologiaa. Virittäjä. 2006. Vol. 110. No.
1. S. 2–25.
P. Kallio. Diversification of
Proto-Finnic. J. Ahola, Frog, C. Tolley (eds.). Fibula, Fabula,
Fact. The Viking age in Finland (Studia Fennica
Historica. Vol. 18). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura,
2014. P. 155–168.
Ensitavun diftongit kantasuomessa. S.
Holopainen, J. Saarikivi (toim.). Perì orthótētos
etýmōn. Uusiutuva uralilainen
etymologia (Uralica Helsingiensia. Vol. 11). Helsinki:
Suomalais-Ugrilainen Seura, 2018. S. 251–268.
H. Katz. Zu idg. *mr̥tó-.
Die Sprache. 1983. Bd. 29. S. 174–177.
H. Katz. Studien zu den älteren
indoiranischen Lehnwörtern in den uralischen Sprachen. Aus dem
Nachlas herausgegeben von P. Widmer, A. Widmer und G. Klumpp.
Heidelberg: C. Winter, 2003.
H. Katz. Hehtitisch ḫišša —
und zubehör. G. Frantz-Szabo (hrsg.). Festschrift Annelies
Kammenhuber (Orientalia. Vol. 52. No. 1). Rome: Pontificium
Institutum Biblicum, 1983. S. 116–122.
M. Mayrhofer. Kurzgefaßtes
etymologisches Wörterbuch des Altindischen. Bd. I–IV.
Heidelberg: C. Winter, 1956–1980.
A. Kloekhorst. Etymological
Dictionary of the Hittite Inherited Lexicon (Leiden
Etymological Dictionary Series. Vol. 5). Leiden; Boston: Brill,
2008.
F. Kluge. Etymologisches
Wörterbuch der deutschen Sprache. 25. erweiterte Auflage.
Bearbeitet von E. Seebold. Berlin; New York: de Gruyter,
2012.
M. Kobayashi. Historical
phonology of Old Indo-Aryan consonants (Study of Languages and
Cultures of Asia and Africa Monograph Series. Vol. 42). Tokyo:
Research Institute for Languages and Cultures of Asia and Africa,
Tokyo University of Foreign Studies, 2004.
J. Koivulehto. Uralische Evidenz
für die Laryngaltheorie (Veröffentlichungen der Kommission für
Linguistik und Kommunikationsforschung, Heft 24). Wien: Verlag der
Österreichischen Akademie der Wissenschaften, 1991.
J. Koivulehto. Varhaiset
indoeurooppalaiskontaktit: aika ja paikka lainasanojen valossa. P.
Fogelberg (toim.). Pohjan poluilla. Suomalaisten juuret
nykytutkimuksen mukaan (Bidrag till kannedom Av Finlands natur
och folk. Vol. 153). Helsinki: Suomen Tiedeseura, 1999. S.
207–236.
J. Koivulehto. Verba
mutuata. Quae vestigia antiquissimi cum Germanis aliisque
Indo-Europaeis contactus in linguis Fennicis reliquerint
(Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia. Vol. 237). Helsinki:
Suomalais-Ugrilainen Seura, 1999.
J. Koivulehto. Zum frühen iranischen
und indoiranischen lexikalischen Einfluss auf das
Finnisch-Ugrische. K. Karttunen, P. Koskikallio (eds.).
Vidyārnavavandanam: essays in honour of Asko Parpola
(Studia Orientalia. Vol. 94). Helsinki: Suomen Itämainen Seura,
2001. S. 359–378.
J. Koivulehto. The earliest contacts
between Indo-European and Uralic speakers in the light of lexical
loans. Ch. Carpelan, A. Parpola, P. Koskikallio (eds.). Early
Contacts between Uralic and Indo-European: linguistic and
archaeological considerations (Suomalais-Ugrilaisen Seuran
Toimituksia. Vol. 242). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 2001.
P. 235–264.
J. Koivulehto. Arjalaisia lainoja.
Handout of a presentation held at the meeting of the Finno-Ugrian
Society 21.3.2003.
J. Koivulehto. Noin jalot vietettiin
hevonsuistajan Hektorin peijaat: peijaiset- ja
peikko- sanojen alkuperästä. Virittäjä. 2005.
Vol. 109. No. 3. S. 322–333.
J. Koivulehto. Saamen ja suomen
‘poro’. J. Ylikoski, A. Aikio (doaim.). Sámit, sánit,
sátnehámit. Riepmočála Pekka Sammallahtii miessemánu 21.
beaivve 2007 (Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia. Vol.
253). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 2007. S. 251–258.
J. Koivulehto. Etymologisesti hämäriä
-(is)tA-johdosverbejä, lainoja ja omapohjaisia.
Journal de la Société Finno-Ougrienne. 2009. No. 92. S.
79–102.
J. Koivulehto. Lainaetymologioita
neljältä vuosikymmeneltä (kirjoittanut P. Kallio). S. Holopainen,
P. Kallio, J. Saarikivi (eds.). Verba Vagantur. Jorma
Koivulehto in memoriam (Suomalais-Ugrilaisen Seuran
Toimituksia. Vol. 272). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 2016.
S. 456–463.
É. Korenchy. Iranische Lehnwörter
in den obugrischen Sprachen. Budapest: Akadémiai Kiadó,
1972.
V. Lang. Formation of Proto-Finnic —
an archaeological scenario from the Bronze Age / Early Iron Age.
H. Mantila, K. Leinonen, S. Brunni, S. Palviainen, J. Sivonen
(eds.). Congressus Duodecimus Internationalis Fenno-Ugristarum,
Oulu 2015, Plenary papers. Oulu: University of Oulu, 2015. P.
63–84.
V. Lang. Early Baltic-Finnic contacts
as evidenced by archaeological and linguistic data. ESUKA —
JEFUL. 2016. Vol. 7. No. 1. P. 11–38.
L.-G. Larsson. Estnisch piim
und finnisch piimä — ein baltisches Lehnwort?
Fenno-Ugrica Suecana. 1984. No. 7. P. 129–140.
J. Lehtrianta. Yhteissaamelainen
sanasto. Second edition. (Suomalais-Ugrilaisen Seuran
Toimituksia. Vol. 200). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura,
2001.
Lidén 1897 — E. Lidén.
Studien zur altindischen und vergleichenden
Sprachgeschichte. Uppsala: Almqvist and Wiksells, 1897.
Liukkonen 1999 — K.
Liukkonen. Baltisches in finnischen. (Suomalais-Ugrilaisen
Seuran Toimituksia. Vol. 235). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen
Seura, 1999.
H. Rix. Lexikon der
indogermanischen Verben. Die Wurzeln und ihre
Primärstammbildungen. Bearbeitet von M. Kümmel, T. Zehnder, R.
Lipp und B. Schirmer. Zweite, erweiterte und verbesserte Auflage,
bearbeitet von M. Kümmel und H. Rix. Wiesbaden: Dr. Ludvig Reichelt
Verlag, 2001.
J. Lõo. Meie koduloomade nimetused.
Eesti Kirjandus. 1911. Vol. VI. Ihk. 49–61. P.
81–89.
A. Lubotsky. The Indo-Iranian
substratum. Ch. Carpelan, A. Parpola, P. Koskikallio (eds.).
Early Contacts between Uralic and Indo-European: linguistic and
archaeological considerations (Suomalais-Ugrilaisen Seuran
Toimituksia. Vol. 242). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 2001.
P. 301–317.
J. Mallory. In search of the
Indo-Europeans. Language, Archaeology and
Myth. London: Thames and Hudson, 1991.
H. Martirosyan. The place of Armenian
in the Indo-European language family: the relationship with Greek
and Indo-Iranian. Voprosy yazykovogo rodstva. Journal of
Language Relationship. 2013. No. 10. P. 85–137.
M. Mayrhofer. “Hethitisch und
Indogermanisch”. Gedanken zu einem neuen Buche. Die
Sprache. 1964. Bd. 10. 174–197.
M. Mayrhofer. Vorgeschichte der
iranischen Sprachen; Uriranisch. R. Schmitt (hrsg.). Compendium
linguarum iranicarum. Wiesbaden: Dr. Ludwig Reichert Verlag,
1989. S. 4–24.
M. Mayrhofer. Zur Vertretung der
indogermanischen Liquiden in den indoiranischen Sprachen.
Indologica Taurinensia. 2002. No. 28. S. 149–161.
(Published in 2004.)
C. Melchert. Critical response to the
last four papers. R. Drews (ed.). Greater Anatolia and the
Indo-Hittite language family. Papers presented at a colloquium
hosted by the University of Richmond, March 18–19, 2000
(Journal of Indo-European Studies Monograph Series. Vol. 38).
Washington: Institute for the Study of Man, 2000. P. 229–235.
J. J. Mikkola. Sananselityksiä. 1.
Lohikäärme. 2. Marras. Virittäjä. 1902. Vol. 6. S.
70–72.
L. György (fősz.). A magyar
szókészlet finnugor elemei. K. I–IV. Budapest: Akadémiai
Kiadó, 1967–1981.
Bernát Munkácsi. Árja és
kaukázusi elemek a finn-magyar nyelvekben. Budapest: Magyar
Tudományos Akadémia, 1901.
W. Napolskich. Beziehungen zwischen
Finno-Ugriern und zentraleuropäischen Indogermanen. R. Blokland, C.
Hasselblatt (eds.). Finno-Ugrians and Indo-Europeans:
linguistic and literary contacts. Proceedings of the
Symposium at the University of Groningen, November 22–24, 2001
(Studia Fenno-Ugrica Groningana. Vol. 2). Maastricht: Shaker, 2002.
P. 265–271.
В. В. Напольских. Проблема начала
финно-угорско-иранских контактов. С. В. Кузьминых, А. А. Чижевский
(ред.). Ананьинский мир: истоки, развитие, связи, исторические
судьбы (Археология евразийских степей. Вып. 20).
Казань: Институт археологии РАН, 2014. С. 76–89 (V. V. Napolskikh.
Problema nachala finno-ugorsko-iranskikh kontaktov [To the problem
of the beginning of Finno-Ugric-Iranian contacts]. S. V. Kuzminykh,
A. A. Chizhevskiy (eds.). Ananinskiy mir: istoki, razvitiye,
svyazi, istoricheskiye sudby [The Ananino World: origins,
development, connections, historical destinies] (Arkheologiya
yevraziyskikh stepey [Archeology of the Eurasian steppes].
Iss. 20). Kazan: Institute of archeology RAS Press, 2014. P.
76–89).
O. Nuutinen. Balttilaisten lainojen
substituutiotapauksia. Virittäjä. 1984. Vol. 91. P.
52–70.
A. Parpola. Varhaisten
indoeurooppalaiskontaktien ajoitus ja paikannus kielellisen ja
arkeologisen aineiston perusteella. P. Fogelberg (toim.).
Pohjan poluilla. Suomalaisten juuret nykytutkimuksen
mukaan (Bidrag till kannedom Av Finlands natur och folk. Vol.
153). Helsinki: Suomen Tiedeseura, 1999. S. 179–206.
A. Parpola. The Nāsatyas, the Chariot
and Proto-Aryan Religion. Journal of Indological Studies.
2005. Nos. 16; 17. P. 1–63.
A. Parpola. New etymologies for some
Finnish words. K. Karttunen (ed.). Anantaṁ Śāstram.
Indological and linguistic studies in honour of Bertil
Tikkanen (Studia Orientalia. Vol. 108). Helsinki: Suomen
Itämainen Seura, 2010. S. 305–318.
A. Parpola. Roots of
Hinduism. Oxford: Oxford University Press, 2015.
M. Peters. Untersuchungen zur
Vertetung der indogermanischen Laryngale im Griechischen
(Veröffentlichungen der Kommission für Linguistik und
Kommunikationsforschung. Heft 8). Wien: Verlag der Österreichischen
Akademie der Wissenschaften, 1980.
J. Pystynen. Semivowel losses and
assimilations. Presentation in CIFU XII, August 19 2016. Oulu.
Available at:
https://www.academia.edu/15172786/Semivowel_losses_and_assimilations_in_Finnic_and_beyond
(accessed in September 2016).
K. Rédei. Zu den
indogermanisch-uralischen Sprachkontakten (Veröffentlichüngen
der Kommission für Linguistik und Kommunikationsforschung. Heft
16). Wien: Verlag der Österreichischen Akademie der Wissenschaften,
1986.
P. Rintala. Iha köyhän laihakin.
Tutkimus itämerensuomen iha-ikantaisista sanoista.
Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003.
T. Krisch et al. RIVELEX. Rigveda
Lexikon. Vols. 1–2. Graz: Leykam, 2006–2012.
A. Róna-Tas. Vitás magyar
etimológiák. Válasz Honti Lászlónak. Nyelvtudományi
közlemények. 2017. K. 113. 37–84. o.
A. Róna-Tas, Á. Berta (with the
assistance of L. Károly). West Old Turkic. Turkic
loanwords in Hungarian. Wiesbaden: Harrassowitz, 2011.
J. Saarikivi. Saamelaiskielet.
Historiaa ja nykypäivää. I. Seurujärvi-Kari, P. Halinen, R.
Pulkkinen (toim.). Saamentutkimus tänään (Tietolipas. Vol.
234). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011. S.
77–119.
J. Saarikivi, R. Grünthal.
Itämerensuomalaisten kielten uralilainen tausta. J. Vaattovaara, T.
Suutari, H. Lappalainen, R. Grünthal (toim.). Muuttuva muoto:
kirjoituksia Tapani Lehtisen 60-vuotispäivän kunniaksi (Kieli.
No. 16). Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos,
2005.
T. Salminen. The rise of the
Finno-Ugric language family. Ch. Carpelan, A. Parpola, P.
Koskikallio (eds.). Early Contacts between Uralic and
Indo-European: linguistic and archaeological considerations
(Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia. Vol. 242). Helsinki:
Suomalais-Ugrilainen Seura, 2001. P. 385–396.
T. Salminen. Problems in the taxonomy
of the Uralic languages in the light of modern comparative studies.
А. Е. Кибрик (ред.), Т. Б. Агранат, О. А. Казакевич (сост.).
Лингвистический беспредел: сборник статей к 70-летию А. И.
Кузнецовой. М.: Издательство Московского гос. университета, 2002.
С. 44–55 (T. Salminen. Problems in the taxonomy of the Uralic
languages in the light of modern comparative studies. A. E. Kibrik
(ed.), T. B. Agranat, O. A. Kazakevich (comp.). Lingvisticheskiy
bespredel: sbornik statey k 70-letiyu A. I. Kuznetsovoy [Linguistic
lawlessness: a collection of articles dedicated to the 70th
anniversary of A. I. Kuznetsova]. Moscow: Moscow State University
Press, 2002. P. 44—55).
P. Sammallahti. The Saami
languages. An introduction. Kárásjohka: Davvi Girji,
1998.
P. Sammallahti. Saamen kielen ja
saamelaisten alkuperästä. P. Fogelberg (toim.). Pohjan
poluilla. Suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan (Bidrag
till kannedom Av Finlands natur och folk. Vol. 153). Helsinki:
Suomen Tiedeseura, 1999. S. 70–90.
P. Sammallahti. The Indo-European
loanwords in Saami. Ch. Carpelan, A. Parpola, P. Koskikallio
(eds.). Early Contacts between Uralic and Indo-European:
linguistic and archaeological considerations
(Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia. Vol. 242). Helsinki:
Suomalais-Ugrilainen Seura, 2001. P. 397–416.
P. Sammallahti. Historical phonology
of the Uralic languages. D. Sinor (ed.). The Uralic languages.
Description, History and Foreign Influences. Leiden; New York;
København; Köln: Brill, 1988. P. 478–554.
J. Schindler. Zu einigen Lehnwörtern
im Finnischen. Die Sprache. 1936. Bd. 9. S.
203–206.
W. P. Schmid. Zur Frage der Datierung
Iranischer Lehnwörter in den Finnisch-Ugrischen Sprachen. C.
Gläser, J. Pusztay (hrsg.). Festschrift für Wolfgang Schlachter
zum 70. Geburtstag (Veroffentlichungen der Societas
Uralo-Altaica. Bd. 12). Wiesbaden: Harrassowitz, 1979. S.
265–270.
E. N. Setälä. Eine arische
Bezeichnung des Meeres in der finnischen Volkspoesie.
Festschrift Vilhelm Thomsen zur Vollendung des siebzigsten
Lebensjahres am 25. Januar 1912 dargebracht von Freunden und
Schülern. Leipzig: Harrassowitz, 1912. S. 188–191.
E. N. Setälä. Einige vor- und
urarische -er und -r- Wörter in den
finnisch-ugrischen Sprachen. Ungarische Jahrbücher. 1928.
Bd. VIII. S. 298–308.
Suomen murteiden sanakirja.
Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 30. Helsinki:
Kotimaisten kielten keskus. 2012. Available at:
http://kaino.kotus.fi/sms. Constantly updated. Last update
18.05.2018 (accessed in August 2018).
E. Itkonen, U.-M. Kulonen (päätoim.).
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. T. I–III.
Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus; Suomalaisen
Kirjallisuuden Seura, 1992–2000.
A. Moisio, S. Saarinen.
Tscheremissisches Wörterbuch. Aufgezeichnet von V. Porkka,
A. Genetz, Y. Wichmann, M. Räsänen, T. E. Uotila und E. Itkonen
(Lexica Societatis Fenno-Ugricae. Vol. XXXII) Helsinki:
Suomalais-Ugrilainen Seura; Kotimaisten Kielten tutkimuskeskus,
2008.
E. A. Tunkelo. Wortgeschichtliche
Beiträge. Finnisch-Ugrische Forschungen. 1913. Bd. 13.
74–119.
K. Redei et al. Uralisches
Etymologisches Wörterbuch. Wiesbaden: Harrassowitz,
1988.
E. Uotila. Zur Etymologie von
finn. sampa (Euroasiatica. 2; 4). Napoli: Istituto
Universitario Orientale, 1973.
K. Vilkuna. Ein frühurarisches
lehnwort, fi. ola ‘feuerstein, kiesel’.
Finnisch-Ugrische Forschungen. 1933. Bd. 21. S.
160–162.
G. Windfuhr. Dialectology and topics.
G. Windfuhr (ed.). The Iranian Languages. London:
Routledge, 2009. P. 5–42.
М. А. Живлов. Реконструкция
праобско-угорского вокализма. Дисс. … канд. филол. наук. М.:
Институт языкознания РАН, 2006. (M. A. Zhivlov. Rekonstruktsiya
praobsko-ugorskogo vokalizma [Reconstruction of Proto-Ob-Ugric
vocalism]. Candidate thesis. Moscow: Institute of linguistics,
2006).
М. А. Живлов. Андроновский арийский
язык. Ю. Б. Коряков, А. А. Кибрик (ред.). Языки мира.
Реликтовые индоевропейские языки Передней и Центральной
Азии. М.: Academia, 2013. С. 217–220 (M. A. Zhivlov.
Andronovskiy ariyskiy yazyk [Andronovo Arian language]. Yu. B.
Koryakov, A. A. Kibrik (eds.). Yazyki mira. Reliktovyye
indoyevropeyskiye yazyki Peredney i Tsentralnoy Azii
[Languages of the world. Relict Indo-European languages of the
Anterior and Central Asia]. Moscow: Academia, 2013. P.
217–220).
M. Zhivlov. Studies in Uralic
vocalism III. Voprosy yazykovogo rodstva. Journal of Language
Relationship. 2014. No. 12. P. 113–148.
