ISSN: 2306-5737E-ISSN: 2658-4069
Acta Linguistica Petropolitana
Труды Института лингвистических исследований
РУСENG
ISSN: 2306-5737E-ISSN: 2658-4069
Acta Linguistica Petropolitana
Труды Института лингвистических исследований 
РУСENG

Indo-Iranian loanwords in Finnic — a critical overview [Индоиранские заимствования в прибалтийско-финских языках: критический обзор]

DOI:10.30842/alp2306573716319
PDF, 566.78 кб
Holopainen S. Indo-Iranian loanwords in Finnic — a critical overview. Acta Linguistica Petropolitana. 2020. XVI(3): 613–668.

В статье рассматриваются предполагаемые индоиранские заимствования в прибалтийско-финских языках, не имеющие соответствий в других ветвях уральской языковой семьи. Основная точка зрения, которой придерживаются почти все исследователи уральской этимологии, состоит в том, что контакты начались уже на праязыковом уровне и что слова, широко представленные в уральских языках, были заимствованы из праиндоиранских языков. Более того, есть даже точка зрения, относящая контакт к «доиндоиранской» эпохе, когда сохранялась еще праиндоевропейская система вокализма, а в системе согласных уже произошли некоторые изменения, характерные для индоиранских языков. В статье обсуждаются все этимологии, предложенные в более ранних исследованиях, и оценивается их достоверность (убедительные / ​​неубедительные / ​​неясные). По нашему мнению, количество индоиранских заимствований, ограниченных прибалтийско-финскими языками, на самом деле очень мало. Почти в половине случаев, рассмотренных в статье, слова либо не являются индоиранскими по происхождению, либо имеют соответствия в других уральских языках. Если включить в эти подсчеты и случаи неясных этимологий, число слов, которые нельзя считать заимствованиями из индоиранских в прибалтийско-финские, будет еще больше. Прибалтийско-финские слова, имеющие надежные индоиранские этимологии, без сомнения, отражают несколько диахронических пластов, и при этом они имеют соответствия в других уральских ветвях. Это означает, что праприбалтийскофинский язык не мог заимствовать эти слова сепаратно, как отдельный язык. Некоторые явно поздние иранские заимствования, такие как varsa или vasa, имеют регулярные соответствия в мордовском языке [Koivulehto 1999a: 218–219]. Есть и некоторое количество более архаичных иранских слов, дистрибуция которых ограничивается прибалтийко-финскими. Надо отметить, что многие из таких заимствований явно демонстрируют черты, характерные для иранских языков, а те, которые не являются очевидно иранскими, не имеют таких особенностей, которые заставляли бы нас датировать их более ранней доиндоиранской эпохой; наконец, этимология некоторых из таких предполагаемых архаичных заимствований либо проблематична (как в случае verso), либо должна быть отклонена (как в случае herätä).

Есть несколько случаев очевидно верных этимологий, демонстрирующих нерегулярные фонетические соответствия. (*waćara, *akštara, *šukta); их фонетический облик не получается объяснять как результат действия каких-то еще не сформулированных звуковых законов. Можно думать, что в данном случае мы имеем дело либо с параллельным заимствованием индоиранских слов в отдельные языки, либо с распространением индоиранских слов в рамках диалектного континуума, который состоял по крайней мере из прибалтийско-финских, саамских и мордовских языков. Но, как минимум *waćara и *šukta, без сомнения, отражают разные временные слои индоиранских заимствований (*waćara с *ć из праиндоиранского *, но *šukta с *š из праиранского *ts). Это делает маловероятным предположение об их одновременном распространении в отдельных западных ветвях уральских языков.

Ключевые слова
прибалтийско-финские языки, уральские языки, индоиранские языки, этимология, языковые контакты
Литература
Ahlqvist 1857
A. Ahlqvist. Venäläisiä sanoja suomen kielessä. Suomi. Tidskrift i fosterländska ämnen. 1857. P. 89–99.
Aikio 2012a
A. Aikio. On Finnic long vowels, Samoyed vowel sequences, and Proto-Uralic *x. T. Hyytiäinen, L. Jalava, J. Saarikivi, E. Sandman (eds.). Per Urales ad Orientem. Iter polyphonicum multilingue. Festskrift tillägnad Juha Janhunen på hans sextioårsdag den 12 februari 2012 (Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia. Vol. 264). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 2012. P. 227–250.
Aikio 2012b
A. Aikio. An essay on Saami linguistic prehistory. R. Grünthal, P. Kallio (eds.). A Linguistic map of Prehistoric Northern Europe (Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia. Vol. 266). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 2012. P. 63–117.
Aikio 2014
A. Aikio. Studies in Uralic etymology III: Mari etymologies. Linguistica Uralica. 2014. Vol. L. No. 2. P. 81–93.
Aikio 2015a
—A. Aikio. Studies in Uralic Etymology IV: Ob-Ugric etymologies. Linguistica Uralica. 2015. Vol. LI. No. 1. P. 1–20.
Aikio 2015b
A. Aikio. The Finnic ‘secondary e-stems’ and Proto-Uralic vocalism. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja. Journal de la Société Finno-Ougrienne. 2015. No. 95. P. 25–66.
Aikio, Kallio 2005
A. Aikio, P. Kallio. Zu Hartmut Katz: Studien zu den älteren indoiranischen Lehnwörtern in den uralischen Sprachen. Aus dem Nachlass herausgegeben von Paul Widmer, Anna Widmer und Gerson Klumpp. Die Sprache: Zeitschrift fur Sprachwissenschaft. 2005. Bd. 45. S. 212–222.
Bárczi 1941
G. Bárczi. Magyar szófejtő szótár. Budapest: Királyi Magyar Egyetemi Nyomda, 1941.
Beekes 2010
R. Beekes. Etymological dictionary of Greek (Leiden Etymological Dictionary Series. Vol. 10). Leiden; Boston: Brill, 2010.
Benveniste 1949
E. Benveniste. Noms d’animaux en indo-européen. Bulletin de la Société de linguistique de Paris. 1949. No. 45. P. 74–103.
Bereczki 1988
G. Bereczki. Geschichte der wolgafinnischen Sprachen. D. Sinor (ed.). The Uralic languages. Description, History and Foreign Influences. Leiden; New York; København; Köln: Brill, 1988. P. 314–350.
Blážek 1990
V. Blážek. New Fenno-Ugric-Indo-Iranian lexical parallels. Вяч. Вс. Иванов, Т. М. Судник, Е. А. Хелимский (ред.). Uralo-Indogermanica II. Балто-славянские языки и проблема урало-индоевропейских связей. Материалы 3-й балто-славянской конференции, 18–22 июня 1990 г. М.: Институт славяноведения и балканистики АН СССР, 1990. С. 40—45 (V. Blážek. New Fenno-Ugric-Indo-Iranian lexical parallels. Vyach. Vs. Ivanov, T. M. Sudnik, E. A. Khelimskiy (eds.). Uralo-Indogermanica II. Balto-slavyanskiye yazyki i problema uralo-indoyevropeyskikh svyazey [Balto-Slavic languages and the problem of Ural-Indo-European relations]. Proceedings of the 3rd Balto-Slavic conference, June 18—22, 1990. Moscow: Institute of Slavic and Balkan Studies of the USSR Academy of Sciences, 1990. P. 40—45).
Cheung 2007
J. Cheung. Etymological dictionary of the Iranian verb (Leiden Etymological Dictionary Series. Vol. 2). Leiden: Brill, 2009.
de Vaan 2000
M. de Vaan. The Indo-Iranian animal suffix *āćá-. Indo-Iranian Journal. 2000. Vol. 43. P. 279–293.
Derksen 2009
R. Derksen. Etymological dictionary of the Slavic inherited lexicon (Leiden Etymological Dictionary Series. Vol. 4). Leiden; Boston: Brill, 2009.
Derksen 2015
Rick Derksen. Etymological dictionary of the Baltic inherited lexicon. Leiden Etymological Dictionary Series. Vol. 13. Leiden / Boston: Brill, 2015.
Diefenbach 1851
L. Diefenbach. Vergleichendes Wörterbuch der Gothischen Sprache. Bd. II. Frankfurt am Main: Verlag von Joseph Baer, 1851.
EWAia
M. Mayrhofer. Etymologisches Wörterbuch des Altindoarischen. Heidelberg: Winter, 1986–2001.
Fraenkel 1962
1965 — E. Fraenkel. Litauisches etymologisches Wörterbuch. Heidelberg: Winter, 1962–1965.
Garnier et al. 2017
R. Garnier, L. Sagart, B. Sagot. Milk and the Indo-Europeans. M. Robbeets, A. Savelyev (eds.). Language Dispersal Beyond Farming. Amsterdam: Benjamins, 2017. P. 291–311.
Grünthal 2012
R. Grünthal. Baltic loanwords in Mordvin. R. Grünthal, P. Kallio (eds.). A Linguistic map of Prehistoric Northern Europe (Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia. Vol. 266). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 2012. P. 297–343.
Hahmo 1988
S.-L. Hahmo. Omaa vai lainattua: itämerensuomen germaanisiin lainasanoihin liittyviä kirjoitelmia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1988.
Häkkinen 1984
K. Häkkinen. Wäre es schon an der Zeit, den Stammbaum zu fallen? Ural-Altaische Jahrbucher, Neue Folge. 1984. Bd. 4. S. 1–24.
Häkkinen 2004
K. Häkkinen. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY, 2004.
Häkkinen 2009
J. Häkkinen. Kantauralin ajoitus ja paikannus: perustelut puntarissa. Journal de la Société Finno-Ougrienne. 2009. No. 92. S. 9–56.
Helimski 1997
Eugene Helimski. The southern neighbours of Finno-Ugrians: Iranians or an extinct branch of Aryans (“Andronovo Aryans”)? S.-L. Hahmo, T. Hofstra, L. Honti, P. van Linde, O. Nikkilä (hrsg.). Finnisch-ugrische Sprachen in Kontakt. Vorträge des Symposiums aus Anlaß des 30- jährigen Bestehens der Finnougristik an der Rijksuniversitejt Groningen 21.-23. November 1996. Maastrich: Shaker, 1997. P. 117–125.
Höfler 2017
S. Höfler. Hittite ḫišša- c. ‘thill, shaft (of a cart)’ and the feminine gender in Proto-Indo-European. Conference Handout: The Split ‒ Reconstructing Early Indo-European Language and Culture. University of Copenhagen, September 13‒15, 2017. Available at: https://www.academia.edu/34569864/Hittite_h̬išša‑_c._thill_shaft_of_a_cart_and_the_feminine_gender_in_Proto-Indo-European (accessed in July 2018).
Hofstra 1985
T. Hofstra. Ostseefinnisch und Germanisch. Frühe Lehnbeziehungen im nördlichen Ostseeraum im Lichte der Forschung seit 1961. Doctoral thesis. Groningen: Rijksuniversiteit te Groningen, 1985.
Holopainen et al. 2017
S. Holopainen, S. Junttila, J. Kuokkala. Indoeurópai jövevényszavak és a második szótagi labiális magánhangzók fejlődése az uráli nyelvekben. T. Forgács, M. Németh, B. Sinkovics (szerk.). A nyelvtörténeti kutatások újabb eredményei IX. Szeged: Szegedi Tudományegyetem, 2017. 109–136. o.
Holopainen 2018
S. Holopainen. Indo-Iranian loans in Saami. S. Holopainen, J. Saarikivi (toim.). Perì orthótētos etýmōn. Uusiutuva uralilainen etymologia (Uralica Helsingiensia. Vol. 11). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 2018. P. 135–179.
Honti 2017
L. Honti. A magyar és a nyugati ótörök szókészleti kapcsolatairól. Budapest: Tinta Könvkiadó, 2017.
Hyllested 2014
A. Hyllested. Word Exchange at the Gates of Europe: Five Millennia of Language Contact. PhD dissertation. Copenhagen: Det Humanistiske Fakultet, Københavns Universitet, 2014.
IEW
J. Pokorny Indogermanisches Etymologisches Wörterbuch. Bern: Francke, 1959–1969.
Itkonen 1987
T. Itkonen. Erään vokaalivyyhden selvittelyä. Virittäjä. 1987. Vol. 91. No. 2. S. 164–208.
Itkonen 1997
T. Itkonen. Reflections on pre-Uralic and the “Saami-Finnic protolanguage”. Finnisch-Ugrische Forschungen. 1997. Bd. 54. P. 229–266.
Jacobsohn 1922
H. Jacobsohn. Arier und Ugrofinnen. Göttingen: Vandenhoeck and Ruprecht, 1922.
Jacobsohn 1933
H. Jacobsohn. Zu den ältesten arischen Lehnwörtern in den finnisch-ugrischen Sprachen. Liber semisaecularis Societatis Fenno-Ugricae. (Suoma­lais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia. Vol. 67). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 1933.
Joki 1973
A. J. Joki. Uralier und Indogermaner (Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia. Vol. 151). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 1973.
Joki 1959
A. J. Joki. Paleolingvistiikkamme ongelmia. P. Virtaranta, T. Itkonen, P. Pulkkinen (toim.). Verba docent. Juhlakirja Lauri Hakulisen 60-vuotispäiväksi. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1959. S. 48–67
Junttila (ms.)
S. Junttila. Huomioita itämerensuomen herV-sanoista. Unpublished manuscript.
Junttila 2012
S. Junttila. The prehistoric context of the oldest contacts between Baltic and Finnic languages. R. Grünthal, P. Kallio (eds.). A Linguistic map of Prehistoric Northern Europe (Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia. Vol. 266). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 2012.
Junttila 2015
S. Junttila. Tiedon kumuloituminen ja trendit lainasanatutkimuksessa. Kantasuomen balttilaislainojen tutkimushistoria. Doctoral dissertation. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2015. P. 261–296.
Junttila 2016
S. Junttila. Die baltisch-slawische Frage im Lichte der alten baltischen Lehnwörter des ostseefinnischen. Baltistica. 2016. Vol. LI. No. 2. S. 217–238.
Kalima 1933
J. Kalima. Fi. sammas ‘grenzstein’. Finnisch-Ugrische Forschungen. 1933. Bd. 21. S. 128–137.
Kalima 1936
Jalo Kalima. Itämerensuomalaisten kielten balttilaiset lainasanat. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1936.
Kallio (ms.)
The Proto-Balto-Slavic loanword stratum in the Uralic languages. Unpublished manuscript.
Kallio 2009
P. Kallio. Stratigraphy of Indo-European loanwords in Saami. T. Äikäs (ed.). Mattut — maddagat: The Roots of Saami Ethnicities, Societies and Spaces / ​​Places. Oulu: Giellagas Institute at the University of Oulu, 2009. P. 30–45.
Kallio 2006
P. Kallio. Suomen kantakielten absoluuttista kronologiaa. Virittäjä. 2006. Vol. 110. No. 1. S. 2–25.
Kallio 2014
P. Kallio. Diversification of Proto-Finnic. J. Ahola, Frog, C. Tolley (eds.). Fibula, Fabula, Fact. The Viking age in Finland (Studia Fennica Historica. Vol. 18). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014. P. 155–168.
Kallio 2018
Ensitavun diftongit kantasuomessa. S. Holopainen, J. Saarikivi (toim.). Perì orthótētos etýmōn. Uusiutuva uralilainen etymologia (Uralica Helsingiensia. Vol. 11). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 2018. S. 251–268.
Katz 1983b
H. Katz. Zu idg. *mr̥tó-. Die Sprache. 1983. Bd. 29. S. 174–177.
Katz 2003
H. Katz. Studien zu den älteren indoiranischen Lehnwörtern in den uralischen Sprachen. Aus dem Nachlas herausgegeben von P. Widmer, A. Widmer und G. Klumpp. Heidelberg: C. Winter, 2003.
Katz 1983a
H. Katz. Hehtitisch ḫišša — und zubehör. G. Frantz-Szabo (hrsg.). Festschrift Annelies Kammenhuber (Orientalia. Vol. 52. No. 1). Rome: Pontificium Institutum Biblicum, 1983. S. 116–122.
KEWA
M. Mayrhofer. Kurzgefaßtes etymologisches Wörterbuch des Altindischen. Bd. I–IV. Heidelberg: C. Winter, 1956–1980.
Kloekhorst 2008
A. Kloekhorst. Etymological Dictionary of the Hittite Inherited Lexicon (Leiden Etymological Dictionary Series. Vol. 5). Leiden; Boston: Brill, 2008.
Kluge 2012
F. Kluge. Etymologisches Wörterbuch der deutschen Sprache. 25. erweiterte Auflage. Bearbeitet von E. Seebold. Berlin; New York: de Gruyter, 2012.
Kobayashi 2004
M. Kobayashi. Historical phonology of Old Indo-Aryan consonants (Study of Languages and Cultures of Asia and Africa Monograph Series. Vol. 42). Tokyo: Research Institute for Languages and Cultures of Asia and Africa, Tokyo University of Foreign Studies, 2004.
Koivulehto 1991
J. Koivulehto. Uralische Evidenz für die Laryngaltheorie (Veröffentlichungen der Kommission für Linguistik und Kommunikationsforschung, Heft 24). Wien: Verlag der Österreichischen Akademie der Wissenschaften, 1991.
Koivulehto 1999a
J. Koivulehto. Varhaiset indoeurooppalaiskontaktit: aika ja paikka lainasanojen valossa. P. Fogelberg (toim.). Pohjan poluilla. Suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan (Bidrag till kannedom Av Finlands natur och folk. Vol. 153). Helsinki: Suomen Tiedeseura, 1999. S. 207–236.
Koivulehto 1999b
J. Koivulehto. Verba mutuata. Quae vestigia antiquissimi cum Germanis aliisque Indo-Europaeis contactus in linguis Fennicis reliquerint (Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia. Vol. 237). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 1999.
Koivulehto 2001a
J. Koivulehto. Zum frühen iranischen und indoiranischen lexikalischen Einfluss auf das Finnisch-Ugrische. K. Karttunen, P. Koskikallio (eds.). Vidyārnavavandanam: essays in honour of Asko Parpola (Studia Orientalia. Vol. 94). Helsinki: Suomen Itämainen Seura, 2001. S. 359–378.
Koivulehto 2001b
J. Koivulehto. The earliest contacts between Indo-European and Uralic speakers in the light of lexical loans. Ch. Carpelan, A. Parpola, P. Koskikallio (eds.). Early Contacts between Uralic and Indo-European: linguistic and archaeological considerations (Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia. Vol. 242). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 2001. P. 235–264.
Koivulehto 2003
J. Koivulehto. Arjalaisia lainoja. Handout of a presentation held at the meeting of the Finno-Ugrian Society 21.3.2003.
Koivulehto 2005
J. Koivulehto. Noin jalot vietettiin hevonsuistajan Hektorin peijaat: peijaiset- ja peikko- sanojen alkuperästä. Virittäjä. 2005. Vol. 109. No. 3. S. 322–333.
Koivulehto 2007
J. Koivulehto. Saamen ja suomen ‘poro’. J. Ylikoski, A. Aikio (doaim.). Sámit, sánit, sátnehámit. Riepmočála Pekka Sammallahtii miessemánu 21. beaivve 2007 (Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia. Vol. 253). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 2007. S. 251–258.
Koivulehto 2009
J. Koivulehto. Etymologisesti hämäriä -(is)tA-johdosverbejä, lainoja ja omapohjaisia. Journal de la Société Finno-Ougrienne. 2009. No. 92. S. 79–102.
Koivulehto, Kallio 2016
J. Koivulehto. Lainaetymologioita neljältä vuosikymmeneltä (kirjoittanut P. Kallio). S. Holopainen, P. Kallio, J. Saarikivi (eds.). Verba Vagantur. Jorma Koivulehto in memoriam (Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia. Vol. 272). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 2016. S. 456–463.
Korenchy 1972
É. Korenchy. Iranische Lehnwörter in den obugrischen Sprachen. Budapest: Akadémiai Kiadó, 1972.
Lang 2015
V. Lang. Formation of Proto-Finnic — an archaeological scenario from the Bronze Age / ​​Early Iron Age. H. Mantila, K. Leinonen, S. Brunni, S. Palviainen, J. Sivonen (eds.). Congressus Duodecimus Internationalis Fenno-Ugristarum, Oulu 2015, Plenary papers. Oulu: University of Oulu, 2015. P. 63–84.
Lang 2016
V. Lang. Early Baltic-Finnic contacts as evidenced by archaeological and linguistic data. ESUKA — JEFUL. 2016. Vol. 7. No. 1. P. 11–38.
Larsson 1984
L.-G. Larsson. Estnisch piim und finnisch piimä — ein baltisches Lehnwort? Fenno-Ugrica Suecana. 1984. No. 7. P. 129–140.
Lehtiranta 2001
J. Lehtrianta. Yhteissaamelainen sanasto. Second edition. (Suomalais-­Ugrilaisen Seuran Toimituksia. Vol. 200). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 2001.
Lidén 1897
Lidén 1897 E. Lidén. Studien zur altindischen und vergleichenden Sprachgeschichte. Uppsala: Almqvist and Wiksells, 1897.
Liukkonen 1999
Liukkonen 1999 K. Liukkonen. Baltisches in finnischen. (Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia. Vol. 235). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 1999.
LIV
H. Rix. Lexikon der indogermanischen Verben. Die Wurzeln und ihre Primärstammbildungen. Bearbeitet von M. Kümmel, T. Zehnder, R. Lipp und B. Schirmer. Zweite, erweiterte und verbesserte Auflage, bearbeitet von M. Kümmel und H. Rix. Wiesbaden: Dr. Ludvig Reichelt Verlag, 2001.
Lõo 1911
J. Lõo. Meie koduloomade nimetused. Eesti Kirjandus. 1911. Vol. VI. Ihk. 49–61. P. 81–89.
Lubotsky 2001
A. Lubotsky. The Indo-Iranian substratum. Ch. Carpelan, A. Parpola, P. Koskikallio (eds.). Early Contacts between Uralic and Indo-European: linguistic and archaeological considerations (Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia. Vol. 242). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 2001. P. 301–317.
Mallory 1991
J. Mallory. In search of the Indo-Europeans. Language, Archaeology and Myth. London: Thames and Hudson, 1991.
Martirosyan 2013
H. Martirosyan. The place of Armenian in the Indo-European language family: the relationship with Greek and Indo-Iranian. Voprosy yazykovogo rodstva. Journal of Language Relationship. 2013. No. 10. P. 85–137.
Mayrhofer 1964
M. Mayrhofer. “Hethitisch und Indogermanisch”. Gedanken zu einem neuen Buche. Die Sprache. 1964. Bd. 10. 174–197.
Mayrhofer 1989
M. Mayrhofer. Vorgeschichte der iranischen Sprachen; Uriranisch. R. Schmitt (hrsg.). Compendium linguarum iranicarum. Wiesbaden: Dr. Ludwig Reichert Verlag, 1989. S. 4–24.
Mayrhofer 2002
M. Mayrhofer. Zur Vertretung der indogermanischen Liquiden in den indoiranischen Sprachen. Indologica Taurinensia. 2002. No. 28. S. 149–161. (Published in 2004.)
Melchert 2000
C. Melchert. Critical response to the last four papers. R. Drews (ed.). Greater Anatolia and the Indo-Hittite language family. Papers presented at a colloquium hosted by the University of Richmond, March 18–19, 2000 (Journal of Indo-European Studies Monograph Series. Vol. 38). Washington: Institute for the Study of Man, 2000. P. 229–235.
Mikkola 1902
J. J. Mikkola. Sananselityksiä. 1. Lohikäärme. 2. Marras. Virittäjä. 1902. Vol. 6. S. 70–72.
MSzFE
L. György (fősz.). A magyar szókészlet finnugor elemei. K. I–IV. Budapest: Akadémiai Kiadó, 1967–1981.
Munkácsi 1901
Bernát Munkácsi. Árja és kaukázusi elemek a finn-magyar nyelvekben. Budapest: Magyar Tudományos Akadémia, 1901.
Napolskich 2002
W. Napolskich. Beziehungen zwischen Finno-Ugriern und zentraleuropäischen Indogermanen. R. Blokland, C. Hasselblatt (eds.). Finno-Ugrians and Indo-Europeans: linguistic and literary contacts. Proceedings of the Symposium at the University of Groningen, November 22–24, 2001 (Studia Fenno-Ugrica Groningana. Vol. 2). Maastricht: Shaker, 2002. P. 265–271.
Napolskikh 2014
В. В. Напольских. Проблема начала финно-угорско-иранских контактов. С. В. Кузьминых, А. А. Чижевский (ред.). Ананьинский мир: истоки, развитие, связи, исторические судьбы (Археология евразийских степей. Вып. 20). Казань: Институт археологии РАН, 2014. С. 76–89 (V. V. Napolskikh. Problema nachala finno-ugorsko-iranskikh kontaktov [To the problem of the beginning of Finno-Ugric-Iranian contacts]. S. V. Kuzminykh, A. A. Chizhevskiy (eds.). Ananinskiy mir: istoki, razvitiye, svyazi, istoricheskiye sudby [The Ananino World: origins, development, connections, historical destinies] (Arkheologiya yevraziyskikh stepey [Archeology of the Eurasian steppes]. Iss. 20). Kazan: Institute of archeology RAS Press, 2014. P. 76–89).
Nuutinen 1987
O. Nuutinen. Balttilaisten lainojen substituutiotapauksia. Virittäjä. 1984. Vol. 91. P. 52–70.
Parpola 1999
A. Parpola. Varhaisten indoeurooppalaiskontaktien ajoitus ja paikannus kielellisen ja arkeologisen aineiston perusteella. P. Fogelberg (toim.). Pohjan poluilla. Suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan (Bidrag till kannedom Av Finlands natur och folk. Vol. 153). Helsinki: Suomen Tiedeseura, 1999. S. 179–206.
Parpola 2005
A. Parpola. The Nāsatyas, the Chariot and Proto-Aryan Religion. Journal of Indological Studies. 2005. Nos. 16; 17. P. 1–63.
Parpola 2010
A. Parpola. New etymologies for some Finnish words. K. Karttunen (ed.). Anantaṁ Śāstram. Indological and linguistic studies in honour of Bertil Tikkanen (Studia Orientalia. Vol. 108). Helsinki: Suomen Itämainen Seura, 2010. S. 305–318.
Parpola 2015
A. Parpola. Roots of Hinduism. Oxford: Oxford University Press, 2015.
Peters 1980
M. Peters. Untersuchungen zur Vertetung der indogermanischen Laryngale im Griechischen (Veröffentlichungen der Kommission für Linguistik und Kommunikationsforschung. Heft 8). Wien: Verlag der Österreichischen Akademie der Wissenschaften, 1980.
Pystynen 2015
J. Pystynen. Semivowel losses and assimilations. Presentation in CIFU XII, August 19 2016. Oulu. Available at: https://www.academia.edu/15172786/Semivowel_losses_and_assimilations_in_Finnic_and_beyond (accessed in September 2016).
Rédei 1986
K. Rédei. Zu den indogermanisch-uralischen Sprachkontakten (Veröffentlichüngen der Kommission für Linguistik und Kommunikationsforschung. Heft 16). Wien: Verlag der Österreichischen Akademie der Wissenschaften, 1986.
Rintala 2003
P. Rintala. Iha köyhän laihakin. Tutkimus itämerensuomen iha-ikantaisista sanoista. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003.
RIVELEX
T. Krisch et al. RIVELEX. Rigveda Lexikon. Vols. 1–2. Graz: Leykam, 2006–2012.
Róna-Tas 2017
A. Róna-Tas. Vitás magyar etimológiák. Válasz Honti Lászlónak. Nyelvtudományi közlemények. 2017. K. 113. 37–84. o.
Róna-Tas, Berta 2011
A. Róna-Tas, Á. Berta (with the assistance of L. Károly). West Old Turkic. Turkic loanwords in Hungarian. Wiesbaden: Harrassowitz, 2011.
Saarikivi 2011
J. Saarikivi. Saamelaiskielet. Historiaa ja nykypäivää. I. Seurujärvi-­Kari, P. Halinen, R. Pulkkinen (toim.). Saamentutkimus tänään (Tietolipas. Vol. 234). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011. S. 77–119.
Saarikivi, Grünthal 2005
J. Saarikivi, R. Grünthal. Itämerensuomalaisten kielten uralilainen tausta. J. Vaattovaara, T. Suutari, H. Lappalainen, R. Grünthal (toim.). Muuttuva muoto: kirjoituksia Tapani Lehtisen 60-vuotispäivän kunniaksi (Kieli. No. 16). Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2005.
Salminen 2001
T. Salminen. The rise of the Finno-Ugric language family. Ch. Carpelan, A. Parpola, P. Koskikallio (eds.). Early Contacts between Uralic and Indo-European: linguistic and archaeological considerations (Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia. Vol. 242). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 2001. P. 385–396.
Salminen 2002
T. Salminen. Problems in the taxonomy of the Uralic languages in the light of modern comparative studies. А. Е. Кибрик (ред.), Т. Б. Агранат, О. А. Казакевич (сост.). Лингвистический беспредел: сборник статей к 70-летию А. И. Кузнецовой. М.: Издательство Московского гос. университета, 2002. С. 44–55 (T. Salminen. Problems in the taxonomy of the Uralic languages in the light of modern comparative studies. A. E. Kibrik (ed.), T. B. Agranat, O. A. Kazakevich (comp.). Lingvisticheskiy bespredel: sbornik statey k 70-letiyu A. I. Kuznetsovoy [Linguistic lawlessness: a collection of articles dedicated to the 70th anniversary of A. I. Kuznetsova]. Moscow: Moscow State University Press, 2002. P. 44—55).
Sammallahi 1998
P. Sammallahti. The Saami languages. An introduction. Kárásjohka: Davvi Girji, 1998.
Sammallahti 1999
P. Sammallahti. Saamen kielen ja saamelaisten alkuperästä. P. Fogelberg (toim.). Pohjan poluilla. Suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan (Bidrag till kannedom Av Finlands natur och folk. Vol. 153). Helsinki: Suomen Tiedeseura, 1999. S. 70–90.
Sammallahti 2001
P. Sammallahti. The Indo-European loanwords in Saami. Ch. Carpelan, A. Parpola, P. Koskikallio (eds.). Early Contacts between Uralic and Indo-European: linguistic and archaeological considerations (Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia. Vol. 242). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 2001. P. 397–416.
Sammallahti 1988
P. Sammallahti. Historical phonology of the Uralic languages. D. Sinor (ed.). The Uralic languages. Description, History and Foreign Influences. Leiden; New York; København; Köln: Brill, 1988. P. 478–554.
Schindler 1936
J. Schindler. Zu einigen Lehnwörtern im Finnischen. Die Sprache. 1936. Bd. 9. S. 203–206.
Schmid 1979
W. P. Schmid. Zur Frage der Datierung Iranischer Lehnwörter in den Finnisch-Ugrischen Sprachen. C. Gläser, J. Pusztay (hrsg.). Festschrift für Wolfgang Schlachter zum 70. Geburtstag (Veroffentlichungen der Societas Uralo-Altaica. Bd. 12). Wiesbaden: Harrassowitz, 1979. S. 265–270.
Setälä 1912
E. N. Setälä. Eine arische Bezeichnung des Meeres in der finnischen Volkspoesie. Festschrift Vilhelm Thomsen zur Vollendung des siebzigsten Lebensjahres am 25. Januar 1912 dargebracht von Freunden und Schülern. Leipzig: Harrassowitz, 1912. S. 188–191.
Setälä 1928
E. N. Setälä. Einige vor- und urarische -er und -r- Wörter in den finnisch-ugrischen Sprachen. Ungarische Jahrbücher. 1928. Bd. VIII. S. 298–308.
SMS
Suomen murteiden sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 30. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. 2012. Available at: http://kaino.kotus.fi/sms. Constantly updated. Last update 18.05.2018 (accessed in August 2018).
SSA
E. Itkonen, U.-M. Kulonen (päätoim.). Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. T. I–III. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1992–2000.
TschWB
A. Moisio, S. Saarinen. Tscheremissisches Wörterbuch. Aufgezeichnet von V. Porkka, A. Genetz, Y. Wichmann, M. Räsänen, T. E. Uotila und E. Itkonen (Lexica Societatis Fenno-Ugricae. Vol. XXXII) Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura; Kotimaisten Kielten tutkimuskeskus, 2008.
Tunkelo 1913
E. A. Tunkelo. Wortgeschichtliche Beiträge. Finnisch-Ugrische Forschungen. 1913. Bd. 13. 74–119.
UEW
K. Redei et al. Uralisches Etymologisches Wörterbuch. Wiesbaden: Harrassowitz, 1988.
Uotila 1973
E. Uotila. Zur Etymologie von finn. sampa (Euroasiatica. 2; 4). Napoli: Istituto Universitario Orientale, 1973.
Vilkuna 1933
K. Vilkuna. Ein frühurarisches lehnwort, fi. ola ‘feuerstein, kiesel’. Finnisch-Ugrische Forschungen. 1933. Bd. 21. S. 160–162.
Windfuhr 2009
G. Windfuhr. Dialectology and topics. G. Windfuhr (ed.). The Iranian Languages. London: Routledge, 2009. P. 5–42.
Zhivlov 2006
М. А. Живлов. Реконструкция праобско-угорского вокализма. Дисс. … канд. филол. наук. М.: Институт языкознания РАН, 2006. (M. A. Zhivlov. Rekonstruktsiya praobsko-ugorskogo vokalizma [Reconstruction of Proto-Ob-Ugric vocalism]. Candidate thesis. Moscow: Institute of linguistics, 2006).
Zhivlov 2013
М. А. Живлов. Андроновский арийский язык. Ю. Б. Коряков, А. А. Кибрик (ред.). Языки мира. Реликтовые индоевропейские языки Передней и Центральной Азии. М.: Academia, 2013. С. 217–220 (M. A. Zhivlov. Andronovskiy ariyskiy yazyk [Andronovo Arian language]. Yu. B. Koryakov, A. A. Kibrik (eds.). Yazyki mira. Reliktovyye indoyevropeyskiye yazyki Peredney i Tsentralnoy Azii [Languages of the world. Relict Indo-European languages of the Anterior and Central Asia]. Moscow: Academia, 2013. P. 217–220).
Zhivlov 2014
M. Zhivlov. Studies in Uralic vocalism III. Voprosy yazykovogo rodstva. Journal of Language Relationship. 2014. No. 12. P. 113–148.
Ключевые слова
прибалтийско-финские языки, уральские языки, индоиранские языки, этимология, языковые контакты
ScopusSCImago Journal & Country RankE-Library.ruCrossRefКиберЛенинкаВАКERIH Plus